Keskustelu kissojen vapaasta ulkoilusta herättää mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Yksi usein esitetty argumentti valvomatta ulkoilevien kissojen puolesta on, että ne olisivat terveempiä kuin sisäkissat, koska ne saavat enemmän liikuntaa ja virikkeellistävät itse itseään ulkona.
Liikunta ja painonhallinta
On totta, että valvomatta ulkoilevat kissat liikkuvat usein enemmän kuin sisäkissat. Sisäkissat voivat olla alttiimpia ylipainolle, jos niiden aktivointiin ja ympäristön monipuolistamiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sisäkissan olisi pakko olla ylipainoinen. Kissa voi ulkoilla myös valvotusti ilman valvomatta ulkoilun riskejä, ja saa näin liikuntaa. Kaikki kissat eivät halua ulos ollenkaan, mutta kissalle voi järjestää aktiviteettia ja aivotyöskentelyä myös sisätiloissa.
Terveellisyyteen liittyy myös ruokavalio. Sekä ulkokissa että sisäkissa voi huonon ravinnon seurauksena kerryttää ylipainoa, olla alipainoinen tai kärsiä muista epäsopivan ravinnon vaikutuksista. Ravitsemuksen laatu vaikuttaa merkittävästi kissan yleiseen hyvinvointiin, ja oikeanlainen ruokavalio tukee kissan jaksamista, vastustuskykyä ja painonhallintaa.
Taudit ja loiset
Valvomatta liikkuvat kissat altistuvat useammin erilaisille taudeille, kuten kissarutolle, kissaflunssalle ja kissan leukemiavirukselle. Ne voivat myös saada sisä- ja ulkoloisia, kuten matoja ja punkkeja, erityisesti jos niitä ei loishäädetä asianmukaisesti. Sisäkissat ovat näiltä riskeiltä pitkälti suojassa. Nykytiedon mukaan kissa tulisi madottaa vain, jos matoja todetaan kissalla, eli madotustarve tulisi todeta joko näkemällä madot ulosteessa tai oksennuksessa tai lähettämällä ulostenäyte tutkittavaksi. Säännöllinen madotus voi lisätä resistenssiä matolääkkeelle, jolloin se ei enää pitkällä aikavälillä tehoa sisäloisiin kunnolla.
Vammat ja lyhyempi elinikä
Tilastojen mukaan ulkoilevat kissat elävät keskimäärin lyhyemmän elämän kuin sisäkissat. Esimerkiksi petoeläimet, autot, muut kissat, myrkyt, taudit, pakkanen ja maatalouskoneet tappavat kissoja vuosittain. Valvomatta ulkoilevat kissat ovat myös alttiimpia esimerkiksi nivelrikolle ja hoitoa vaativien sairauksien huomaaminen voi viivästyä.
Henkinen hyvinvointi
Kissa tarvitsee mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, kuten saalistamista, kiipeilyä, piiloutumista ja kynsien teroittamista. Nämä tarpeet on mahdollista täyttää sekä ulkona että sisätiloissa, kun ympäristö suunnitellaan kissalle virikkeelliseksi ja turvalliseksi. Ulkona moni näistä toiminnoista tapahtuu kissan ollessa omillaan, mutta samalla niille vaaroille alttiina.
Sisäkissallekin voi tarjota runsaasti aktivointia esimerkiksi leikin, kiipeilypuiden, piilopaikkojen ja älypelien avulla. Kodin sisustusta kannattaa tarkastella myös kissan näkökulmasta: onko riittävästi korkeita tasoja, sallittuja raapimispaikkoja ja mahdollisuuksia vetäytyä omaan rauhaan?
Kumpi sitten on terveempi?
Terveys ei ole pelkästään fyysistä hyvinvointia, siihen kuuluu olennaisena osana myös turvallisuus ja sairauksien ennaltaehkäisy. Valvomatta ulkoilevan kissan terveyttä voi olla hankalaa seurata, sillä kissalta on hankala huomata esimerkiksi sisäloiset, mahdollinen toistuva oksentelu, virtsatietulehduksen oireet ja muut kipusignaalit, ja valvomatta ulkoileva kissa saattaakin päästä hoitoon aivan liian myöhään, kissa kun piilottaa kipunsa.
Sisäkissa puolestaan voi elää pitkän ja terveen elämän, kunhan sen tarpeet otetaan vakavasti. Riittävä virikkeellisyys, hoidontarpeen tunnistaminen ja sopiva ruokavalio ovat keskeisiä.
Jos kissan hyvinvointia haluaa edistää turvallisesti, paras ratkaisu olisi valvottu ulkoilu esimerkiksi valjaissa tai tarhassa. Näin kissa saa nauttia ulkoilun hyödyistä ilman siihen liittyviä riskejä, ja kissan ja ihmisen suhde vahvistuu viettäessä yhteistä, kummallekin mieluista aikaa.
