Ajatus kissasta tehokkaana jyrsijäntorjujana elää sitkeästi, mutta tutkimusten ja käytännön havaintojen mukaan kissa ei ole tehokas keino jyrsijäkannan hallintaan. Kissa ei saalista järjestelmällisesti vain omistajan toivomia haitallisia jyrsijöitä, vaan tappaa monenlaisia eläimiä, mukaan lukien rauhoitettuja lajeja. Itse asiassa valtaosa Suomen luonnonvaraisista hiirilajeista on rauhoitettuja, ja kissojen uhreina on myös pikkulintuja, päästäisiä ja matelijoita.
On hyvä muistaa, että rauhoitettujen eläinlajien vahingoittaminen on kiellettyä, ja tällaisista teoista voi seurata korvausvastuu. Lainsäädäntö velvoittaa ihmisiä huolehtimaan siitä, etteivät heidän toimensa aiheuta vahinkoa luonnolle. Kun lemmikkieläin aiheuttaa vahinkoa rauhoitetulle lajille, vastuu teosta tulee kohdistua sen omistajaan.
Lisäksi kissat eivät ole tasalaatuisia saalistajia, sillä jos kotona kissanruokaa on helposti saatavilla, niin saalistus voi jäädä vähäiseksi. Ja jos ruokaa taas ei anneta, ravinnonsaanti jää täysin sattuman varaan. Eläinsuojelullisesti ei ole hyväksyttävää jättää kissaa tilanteeseen, jossa sen perustarpeet eivät varmuudella täyty. Kissaa ei tulisi ajatella pelkkänä tuholaistorjujana, vaan se on tunteva lemmikkieläin, jonka hyvinvoinnista ja turvallisuusasioista omistaja kantaa vastuun.
Kissojen vaikutus rottiin
Kissojen toimintatapa rottien torjujina on rajallinen: ne saalistavat yksittäisiä eläimiä, eivätkä pysty hallitsemaan kokonaisia populaatioita. Erityisesti rottien kohdalla ongelmaksi muodostuu niiden koko, älykkyys ja aggressiivisuus. Rotat oppivat välttämään kissan reittejä ja osaavat puolustautua, mikä vähentää kissan motivaatiota saalistaa niitä.
Lisäksi on syytä huomioida, että vaikka sekä kissat että rotat ovat yöaktiivisia, niiden vuorokausirytmi ei välttämättä mene yksiin. Rotat voivat olla liikkeellä erityisesti aamuyön tunteina, jolloin moni kissa lepää tai on sisätiloissa, jos kissalla on kotitaloudessa rooli päiväsaikaan ulkoilevana ”hiirikissana”. Näin ollen kissan ja saaliseläimen aktiivisuus ei välttämättä kohtaa.
Rottapopulaatiot voivat olla hyvin suuria, ja yhdyskunnassa saattaa elää satoja yksilöitä. Yhden kissan reviiri on rajallinen, eikä se kykene torjumaan jyrsijöitä tehokkaasti suurella alueella. Brittiläinen tutkimus osoitti, että vaikka kissat voivat vähentää rottien näkyvää liikkumista, ne eivät pienennä rottien kokonaismäärää, vaan rotat siirtyvät vain piiloon, jolloin ongelma ei katoa, vaan muuttuu vähemmän näkyväksi (Natural History Museum, 2021; Parsons et al., 2018; Seura, n.d.).
Kissojen vaikutus jyrsijöihin
Kissat yhdistetään usein tehokkaaseen jyrsijätorjuntaan, mutta käytännössä niiden vaikutus on epäsäännöllinen ja usein yliarvioitu. Kissat metsästävät yksilöllisesti, omien mieltymystensä mukaan, eivätkä toimi suunnitelmallisesti. Saalistus tapahtuu lähinnä silloin, kun kissa on virkeä ja motivoitunut. Monet kissat eivät myöskään pyydystä kaikkia kohtaamiaan jyrsijöitä. Tämä tekee kissoista huonon keinon hallita jyrsijäkantoja, erityisesti silloin kun jyrsijöiden lisääntyminen on nopeaa tai populaatio laaja.
Puhuttaessa siitä, onko jyrsijöille muita saalistajia, niin luonnossa jyrsijöillä on omat torjujansa, kuten pöllöt, haukat, kärpät, ketut ja käärmeet. Nämä eläimet ovat osa ekosysteemiä ja säätelevät jyrsijäkantoja luonnollisesti. Ne saalistavat selviytyäkseen ja kohdistavat toimintansa lajeihin, joiden kanssa ne ovat vuorovaikutuksessa luonnon kiertokulussa.
Kissa ei kuulu Suomen alkuperäiseen villieläimistöön, vaan on ihmisen mukanaan tuoma laji. Toisin kuin villieläimet, jotka metsästävät selviytyäkseen, valvomatta kulkeva kissa voi saalistaa silloinkin, kun sillä on ruokakuppi minkä eteen siirtyä. Se ei valikoi saaliitaan ekosysteemin kannalta “tarpeellisesti”, vaan sen kohteeksi voivat joutua myös suojellut, harvinaiset tai muutoin haavoittuvat lajit.
Koska kissa ei ole osa luonnon omaa, vuorovaikutukseen perustuvaa lajistoa, sen vaikutus ympäristöön ei ole luonnollisesti rajoittuva tai tasapainottuva. Sen saalistus voi vähentää lajien monimuotoisuutta, häiritä ravintoverkon herkkyyttä ja viedä ruokaresursseja luonnon omilta petoeläimiltä. Siksi kissan käyttäminen jyrsijöiden torjujana ei ole ekologisesti kestävä ratkaisu, vaan voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Kissojen vaikutus lintuihin
Kissat eivät saalista vain jyrsijöitä, vaan myös lintuja. Turun seudulla tehdyssä tutkimuksessa Turun seudun lemmikkikissat tuovat vuosittain kotiin lähes 40 000 lintua ja tuloksia yleistäen koko Suomen lemmikkikissat yli 1,8 miljoonaa lintua. Todellinen kissojen saalistama lintumäärä on kuitenkin suurempi, koska kissat eivät tuo kotiin kaikkia saaliseläimiään. (BirdLife Suomi, n.d.).
Suomessa koirien kiinnipitoaika, joka on säädetty 1.3.–19.8. pesimärauhaa turvaamaan, korostaa sitä, kuinka tärkeää luonnon suojeleminen on kevään ja kesän aikana. Kissojen liikkumista säätelee järjestyslaki ja siinä mainitut alueelliset rajoitteet, jonka mukaan omistajalla olisi selkä valvontavelvollisuus, mutta käytännössä valvonta on kissanomistajien toimesta harvoin toteutuvaa.
Erityisen alttiita kissojen saalistukselle ovat maassa pesivät lajit sekä poikaset ja emot pesimäaikaan, jolloin kissan läsnäolo voi johtaa suoraan saalistukseen tai aiheuttaa häiriötä, joka keskeyttää pesinnän. Tämä on luonnonsuojelullisesti vakava ongelma ja herättää kysymyksen siitä, miksi kissoihin ei sovelleta yhtä selkeitä ja tiukkoja sääntöjä kuin koiriin? Kissa ei tee eroa saaliin arvon tai suojelustatuksen perusteella, joten sen pitäminen vapaana luonnossa ei ole millään tavalla perusteltua.
Eläinten hyvinvointilain mukaan kissanomistajan on huolehdittava siitä, ettei eläin joudu kokemaan kipua, pelkoa tai kärsimystä. Luonnossa kissa voi itsekin olla vaarassa, esimerkiksi pesäänsä puolustavien lintujen tai muiden isojen villieläinten toimesta. Lisäksi kissojen vierailu lintujen ruokintapaikoilla herättää monissa suojelutyötä tekevissä tai luonnon tarkkailusta nauttivissa ihmisissä huolta ja ärtymystä. Tällaiset tilanteet voivat aiheuttaa ristiriitoja ja heikentävät suhtautumista kissoihin. Kissan pitäminen poissa lintujen ruokintapaikoilta ja muista herkistä luontokohteista ei ole vain ekologinen teko, se on myös osa omistajan vastuullisuutta ja luontoharrastajien sekä naapurien kunnioittamista.
Modernit ja eettiset jyrsijäntorjunnan keinot
Kissan käyttäminen pelkästään tuholaistorjunnan välineenä ei ole nykyaikainen eikä vastuullinen ratkaisu. Tehokas jyrsijäntorjunta ei perustu saalistamiseen, vaan tärkeintä on ennaltaehkäisy ja ympäristön hallinta. Ensimmäinen ja keskeisin toimenpide on poistaa jyrsijöitä houkuttelevat tekijät. Rotat ja hiiret hakeutuvat alueille, joilla on helposti saatavilla ravintoa, suojaa ja rauhallinen pesimisympäristö.
Käytännön toimet:
- Sulje kaikki ruoka- ja jäteastiat kannella.
- Suojaa kompostit ja lintujen ruokintapaikat.
- Leikkaa heinikko ja pensaat rakennusten vierestä.
- Tiivistä rakenteet ja raot talon alapohjasta räystäisiin.
- Estä pääsy kellareihin, varastoihin, ilmastointikanaviin ja viemäreihin.
Nämä pienet toimet vähentävät jyrsijöiden kiinnostusta aluetta kohtaan merkittävästi ja voivat yksinään estää ongelman syntymisen.
Mekaaniset loukut
Kun jyrsijöitä havaitaan, on seuraava askel ottaa käyttöön loukut. Loukkujen etu myrkkyihin ja kissoihin verrattuna on se, että ne:
- Kohdistuvat vain ongelmaeläimiin.
- Ovat johdonmukaisia ja mitattavissa.
- Voidaan sijoittaa strategisesti sinne, missä liikehdintää havaitaan.
- Eivät vahingoita muita eläimiä tai ympäristöä.
Tehokkaita loukkutyyppejä:
- Jousiloukut (snap-loukut) ovat nopeita, edullisia ja tehokkaita, kun ne asetetaan oikeisiin paikkoihin.
- Sähköloukut tappavat jyrsijän välittömästi sähköiskulla. Loukut ovat helposti tyhjennettäviä ja hygieenisiä, ja houkutinhajut vetävät jyrsijät tehokkaasti ansaan.
- Moniloukkuratkaisut mahdollistavat useiden jyrsijöiden pyynnin yhdellä laitteistolla, mikä tehostaa torjuntaa erityisesti ongelma-alueilla.
- Elävänä pyytävät loukut ovat hyvä vaihtoehto silloin, kun jyrsijöitä ei haluta tappaa, esimerkiksi opetustarkoituksissa tai tietyissä suojelluissa ympäristöissä.
Esimerkkejä loukuista:
- Goodnature A24: Täysin myrkytön, CO₂-patruunalla toimiva loukku ja yhdellä patruunalla voi pyydystää jopa 24 jyrsijää. https://www.rotanloukku.fi/fi/tuote-kategoria/tarvikkeet/
- The Vault Multi-Kill -hiirenloukku: Sähkökäyttöinen ja myrkytön loukku, johon mahtuu kerralla jopa 10 hiirtä ja yli 100 paristosarjaa kohden. https://stick.fi/fi/hiiri/thevault-multi-kill-hiirenloukku
- OWLTRA® sähköansa: Myrkytön rottaloukku, joka hyödyntää tehokasta sähköistä tappomekanismia sekä houkutinainetta. https://tuholaiskauppa.fi/p/owltra-sahkoinen-hiiri-rotta-ansa-ulkokayttoon
- Rentokil syöttiasemat: Ilkivallan kestäviä ja turvallisia käyttää alueilla, joissa liikkuu lapsia tai lemmikkieläimiä. https://www.rentokil.com/fi/palvelut/tuholaistorjuntapalvelut/rotat/syotti-asema
- Giljotti-rotanloukku: Myrkytön ja tehokas mekaaninen loukku rottien torjuntaan. https://www.jyrsijantorjunta.fi/tuote/giljotti-rotanloukku/
Rottakoirat
Koulutetut rottakoirat ovat tarkka ja tehokas keino rottien torjuntaan. Ne toimivat ohjaajansa valvonnassa ja on koulutettu jäljittämään ja saalistamaan vain tiettyjä kohde-eläimiä, kuten rottia. Rottakoirat liikkuvat ketterästi myös ahtaissa ja vaikeapääsyisissä tiloissa, joissa loukut tai ihmiset eivät pääse toimimaan. Niiden työskentely perustuu tarkkaan hajuaistin ja liikeärsykkeiden hyödyntämiseen.
Koska koirat työskentelevät aina ohjattuna, niiden toiminta on hallittua, eikä ne aiheuta vaaraa muille eläimille tai ympäristölle, toisin kuin vapaana liikkuvat kissat, joiden saalistus on sattumanvaraista ja valikoimatonta.
Rottakoiria on myös mahdollista vuokrata tiettyyn kohteeseen tai ajankohtaan ilman sitoutumista pysyvään koiranomistajuuteen, mikä tekee niiden käytöstä joustavaa erityisesti yrityksille, taloyhtiöille ja muille toimijoille, joilla ongelma on paikallinen tai tilapäinen.
Kemiallinen torjunta
Vaikka jyrsijämyrkyt ovat pitkään olleet osa tuholaistorjuntaa, niiden käyttöä ei tulisi pitää ensisijaisena ratkaisuna. Tämä on linjassa myös viranomaisten, kuten Tukesin (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto), suositusten kanssa. Jyrsijämyrkkyjen käyttö ei ole enää vapaata, vaan niiden ammattimainen käyttö on rajoitettu koulutetuille tuholaistorjujille tai kasvinsuojelututkinnon suorittaneille maanviljelijöille. Ammattikäyttöön tarkoitetut valmisteet saa ostaa vain esittämällä virallisen tutkintotodistuksen (Tukes 2020).
Myrkyt voivat joissain tapauksissa auttaa laajojen populaatioiden nopeassa hallinnassa, mutta niiden käyttöön liittyy kuitenkin huomattavia haittoja. Monet jyrsijämyrkyt vaikuttavat viiveellä, sillä esimerkiksi antikoagulanttimyrkyt aiheuttavat sisäistä verenvuotoa, mikä johtaa hitaaseen ja kivuliaaseen kuolemaan.
Lisäksi myrkyt voivat siirtyä ravintoketjussa eteenpäin. Kuollut, myrkytetty rotta voi päätyä esimerkiksi petolinnun, siilin tai ulkoilevan lemmikin suuhun ja aiheuttaa tälle vakavan tai kohtalokkaan myrkytyksen. Tämä ns. sekundaarinen myrkytys muodostaa vakavan riskin paitsi luonnonvaraisille eläimille myös kotieläimille.
On tärkeä muistaa, että ei myöskään kissan saalistus ole kivuton tai humaani tapa päättää jyrsijän elämä. Kissa saattaa saalistaa pitkään ja leikkiä kohteellaan ennen lopullista tappamista, jolloin saalis ehtii kokea pitkittynyttä kipua ja pelkoa.
Kemiallista torjuntaa tulisi käyttää vain harkitusti ja mieluiten ammattilaisen toteuttamana. Ammattitaitoinen tuholaistorjuja varmistaa, että myrkkyjä käytetään vain tarvittaessa, oikeilla annoksilla ja suljetusti siten, ettei muut eläimet pääse siihen käsiksi. Samalla torjunnan vaikutuksia seurataan ja suunnitelmaa voidaan säätää tilanteen mukaan, mikä parantaa turvallisuutta ja tuloksellisuutta.
Ammattilaisten apu
Ammattimainen rottien ja hiirien torjunta on nopein ja tehokkain keino ratkaista ongelmia erityisesti silloin, kun tilanne on laajalle levinnyt, pitkäkestoinen tai koskee rakenteita, joihin omatoimiset keinot eivät enää tehoa. Tehokas ja kestävä torjunta perustuu kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jossa yhdistyvät ammattilaisten vuosikymmenien kokemus, ennaltaehkäisy, valikoidut torjuntamenetelmät ja valvottu torjunta.
Ammattilaiset kartoittavat jokaisen kohteen yksilöllisesti ja valitsevat tilanteeseen parhaiten soveltuvat menetelmät. Torjunnan etenemistä seurataan, vaikutukset dokumentoidaan, ja tarvittaessa toimintaa mukautetaan nopeasti muuttuvien olosuhteiden mukaan. Monet torjuntayritykset tarjoavat lisäksi jatkuvaa ylläpitoa ja valvontaa, mikä auttaa ehkäisemään ongelmien uusiutumisen.
Nykyisin useat alan toimijat painottavat mekaanisia, ympäristöystävällisiä ja teknologiapohjaisia ratkaisuja. Älyloukut, sensorit ja etävalvonta mahdollistavat jyrsijäaktiivisuuden tarkan seurannan ilman jatkuvaa myrkyttämistä. Kemiallisia keinoja käytetään vain harkiten ja tilapäisesti, kun muut vaihtoehdot eivät riitä. Tämä kokonaisvaltainen ja harkinnallinen lähestymistapa tukee vastuullista ja pitkäjänteistä jyrsijähallintaa.
Esimerkiksi Anticimex, joka on Suomen suurin tuholaistorjunta-alan yritys, tarjoaa palveluita koko maassa. Yrityksellä on vuosikymmenien kokemus jyrsijätorjunnasta, ja se käyttää sekä perinteisiä että täysin myrkyttömiä ja digitaalisia torjuntaratkaisuja. Anticimexin toiminta perustuu ennaltaehkäisyyn, uusimpaan teknologiaan ja asiantuntemukseen. Tavoitteena on estää tuhoeläinten muodostama uhka elinympäristölle ja edistää luonnon monimuotoisuutta sekä ihmisten hyvinvointia. Yritys tarjoaa rottien ja hiirien torjunnan lisäksi ennakoivia toimenpiteitä, joiden avulla pyritään ehkäisemään jyrsijäongelmien syntyminen jo etukäteen.
Yhteenveto: Jyrsijöitä voi torjua tehokkaammin ilman kissojakin
Kissojen vapaana ulkoilu jyrsijöiden torjuntatarkoituksessa perustuu vanhaan vuosikymmenien takaiseen elämiseen maatiloilla, joka ei vastaa nykytietoa sen tehokkuudesta, eikä lemmikkieläimen hyvinvoinnista. Vaikka kuva kissasta navetan hiirikissana elää yhä kulttuurissamme, on todellisuus aika toisenlainen.
Valvomatta ulkoileva kissa altistuu monille vakaville riskeille. Se voi jäädä maatalouskoneiden alle, joutua kiinni jäätyään ahtaisiin tiloihin, jäädä loukkuun rakennuksiin tai varastorakennelmiin, tai kohdata saalistajia kuten ilveksen, ketun, suden, ahman, huuhkajan tai haukan. Myös sairastuminen, ihmisen aiheuttama ilkivalta, liikenteen vaarat ja katoaminen ovat todellisia vaaroja.
Onneksi tehokkaita ja kissan kannalta turvallisia vaihtoehtoja on olemassa:
- Ympäristön siisteys ja jyrsijöiden houkuttimien poistaminen.
- Tarkat ja nykyaikaiset mekaaniset loukut.
- Ammattimaiset, valvotut rottakoirapalvelut.
- Teknologiapohjaiset torjuntaratkaisut.
- Vastuullinen ja asiantunteva ammattilaistorjunta.
Kissojen ei tarvitse kantaa vastuuta ongelmista, jonka ratkaisemiseen meillä on parempia keinoja. Valitsemalla nykyaikaiset, tehokkaat ja eettiset torjuntamenetelmät osoitamme huolenpitoa sekä luonnosta että eläimistä, joista olemme vastuussa.
Lähteet ja lisälukemista
Natural History Museum. (2021). Cats and rats: The truth about cats as pest control. https://www.nhm.ac.uk/discover/cats-and-rats.html
Parsons, M. H., et al. (2018). Temporal and space-use changes by rats in response to predation by feral cats in an urban ecosystem. Frontiers in Ecology and Evolution, 6, 146. https://doi.org/10.3389/fevo.2018.00146
Seura. (n.d.). Tutkimustulos yllättää: kissa onkin huono rotanpyydystäjä.
https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/tutkimustulos-yllattaa-kissa-onkin-huono-rotanpyydystaja-ahkerana-tunnetu-saalistaja-peittaakin-rottaongelman-maan-alle
BirdLife Suomi. (n.d.). Vapaana kulkevat kissat ja linnut. https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/vapaana-kulkevat-kissat-ja-linnut
Tukes. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. (2020). Jyrsijäntorjunnan hyvän käytännön ohje. https://tukes.fi/tietoa-tukesista/materiaalit/biosidit/jyrsijatorjunnan-hyvan-kaytannon-ohje