Mitä loisia ja sairauksia kissat voivat levittää vapaana liikkuessaan? Osa 2

Sisä- ja ulkoloiset

Aiemmat osat:

Sisäloiset

Kissa saa yleensä sisäloistartunnan syömällä väli-isännän, kuten jyrsijän. Varsinkin valvomatta ulkoileva kissa on vaarassa saada tartunnan. Kissan jätökset kontaminoivat myös ympäristön. Siksi on erityisen tärkeää, että kissa ei pääse mm. lasten hiekkalaatikoille. Kissa tulee madottaa säännöllisesti. Sisäkissan kohdalla tehdään ensin ulostetutkimus, jotta tiedetään, tarvitseeko kissa lainkaan madotusta.

Sukkulamadot
Suolinkainen

Suolinkainen on vaalean kellertävä 3-15 cm pitkä sukkulamato, joka elää ohutsuolessa. Kissa voi saada tartunnan suoraan ympäristöstä tai esimerkiksi jyrsijän syömisestä. Kissanpentu voi saada tartunnan emoltaan maidon välityksellä. Pikkupennuille tartunta voi olla hengenvaarallinen. Täysikasvuisilla kissoilla tartunta voi aiheuttaa laihtumista, oksentelua, ripulia, huonoa karvapeitettä ja karvanlähtöä. Suolinkainen voi tarttua myös ihmiseen.

Keuhkomato

Keuhkomatoa on tavattu Suomessa vasta vuodesta 2022 alkaen. Kissan keuhkomato ilmenee yskimisenä ja nenän vuotamisena. Pidemmällä aikavälillä keuhkot voivat vaurioitua pysyvästi. Keuhkomadot asettuvat syvälle kissan keuhkoihin, jonne täysikasvuiset madot munivat. Kehittyneet toukat lähtevät liikkeelle keuhkorakkuloista kissan ruuansulatuskanavaan ja kulkeutuvat ulosteen mukana pois. Keuhkomato tarttuu ulosteen välityksellä tai munia sisältävien yskösten nielemisen kautta.

Sydänmato

Sydänmato oleilee tavallisesti keuhkojen valtimoissa. Sairaus diagnosoidaan usein virheellisesti astmaksi. Se oireilee hengitystieoireina, mutta myös oksenteluna, ripulina, suusta tulevana vaahtona, kouristeluna ja ruokahaluttomuutena. Sydänmadot kulkeutuvat eläimestä toiseen toukkamuotoja sisältävän hyttysen piston välityksellä. Sydänmato voi tarttua myös ihmiseen.

Heisimadot
Kissanheisimato

Kissanheisimato kuuluu kapeisiin heisimatoihin. Kissa saa tartunnan syömällä infektoituneen väli-isännän, esim. jyrsijän. Aikuiset heisimadot elävät ohutsuolessa ja voivat olla jopa 60 cm pitkiä. Kissan omistaja näkee madosta vain ulosteen mukana tulevia jaokkeita. Heisimato voi tarttua myös ihmiseen.

Lapamato

Lapamato kuuluu leveisiin heisimatoihin. Kissa voi saada sen kypsentämättömästä järvikalasta. Lapamato voi olla useita metrejä pitkä ja se koostuu 1-1,5 cm leveistä jaokkeista. Niistä tulee kissan ulosteen sekaan munia. Tartunnan saanut kissa kärsii yleensä lievästä ripulista.

Myyräekinokokki

Myyräekinokokkia ei ole vielä tavattu Suomessa, mutta esimerkiksi Virossa ja Ruotsissa on. Ekinokokkoosia esiintyy yleensä koiraeläimillä, mutta se tarttuu myös kissaan ja ihmiseen. Kissa saa tartunnan yleensä sairastuneelta jyrsijältä. Ihminen puolestaan voi saada tartunnan esimerkiksi kissan ulosteesta. Myyräekinokokki aiheuttaa ihmiselle syöpämäisen maksassa leviävän kasvuston.

Ulkoloiset
Korvapunkki

Korvapunkki tarttuu yleensä kissasta toiseen, mutta voi tarttua myös ympäristön kautta. Se elää kissan korvakäytävissä ja tarttuu myös koiriin ja fretteihin. Selvin merkki korvapunkista on musta kahvipurumainen erite. Korvapunkki aiheuttaa myös voimakasta kutinaa ja raapimisesta aiheutuneita vammoja. Korvapunkki on hoidettavissa. Jos se on lisäksi aiheuttanut korvatulehduksen, niin se pitää hoitaa myös. Pitkään jatkunut korvapunkkitartunta voi saada aikaan muutoksia kissan korvakäytävän pinnan rakenteessa. Ihmiselle korvapunkki voi aiheuttaa korvakäytävän tulehduksen tai paikallisen ihotulehduksen.

Väive

Väive on vaalea, täitä muistuttava hyönteinen. Se elää kissan iholla ja aiheuttaa kovaa kutinaa ja karvanlähtöä. Väive käyttää ravinnokseen ihon eritteitä. Se tarttuu kissasta toiseen.

Sikaripunkki

Sikaripunkki on kissalla yleinen ja tarttuu emolta pennuille. Tartunnan seurauksena karvat irtoavat ja iho kutiaa ja saattaa tulehtua.

Hilsepunkki

Hilsepunkki tarttuu helposti kissasta toiseen. Se aiheuttaa voimakasta hilseilyä ja kutinaa. Se tarttuu myös muihin lemmikkieläimiin ja ihmiselle voi aiheuttaa iho-oireita.

Syyhypunkki eli kapi

Kapin aiheuttaa syyhypunkki. Kapi on harvinainen kissoilla, eikä aiheuta niin voimakkaita oireita kuin esimerkiksi koiralla. Kapin oireita on kutinan lisäksi karvattomat laikut ja laikkujen kohdalla punoittava iho.

Kissan kirppu

Kissan kirppu on muualla Euroopassa yleinen riesa, mutta Suomessa vielä kohtalaisen harvinainen. Kirput imevät eläimestä verta ja voivat suurina määrinä esiintyessään aiheuttaa anemiaa. Suurin harmi kirpuista on niiden aiheuttama kirppuallergia josta seuraa kutinaa ja iho-oireita. Suomessa kissaa voi lyhytaikaisesti kiusata lintujen, siilien ja oravien kirput.

Puutiainen

Puutiainen eli punkki tarttuu kissaan ulkoa. Kissaan tarttuneet punkit pitäisi poistaa mahdollisimman nopeasti, jotta kissa ei saisi niiden kantamia tauteja. Punkin välityksellä kissaan tarttuvia sairauksia ovat borrelioosi ja anaplasmoosi.

Lähteet