Virukset ja bakteerit
FIV
FIV (Feline Immunodeficiency Virus) on kissojen immuunikatovirus. Se on verrattavissa ihmisten HI-virukseen. FIV on vakava ja tarttuva sairaus. Siihen ei ole lääkettä. Pahimmassa vaarassa ovat valvomatta ulkoilevat kissat, koska kissatappeluissa virus leviää herkästi puremien välityksellä. Muita tapoja saada FIV ovat esimerkiksi astumisessa, kohdussa, synnytyksessä, imetyksessä tai verensiirron kautta. Tartunta todetaan verikokeen avulla. Etenkin valvomatta ulkoilevat kissat pitäisi testata säännöllisin väliajoin, vaikka kissa olisi oireeton. FIV-positiivinen kissa pitää eristää FIV-negatiivisista kissoista, ja se levittää virusta valvomatta kulkiessaan. Tartunnan saatuaan kissa voi olla pitkään oireeton, mutta vaarattomatkin sairaudet voivat olla FIV-positiiviselle kissalle hengenvaarallisia heikentyneen vastustuskyvyn vuoksi.
FeLV
FeLV (Feline Leukemia Virus) on kissan leukemiavirus, joka aiheuttaa kasvaimia ja altistaa toissijaisille tulehduksille heikentäessään immuunijärjestelmää. Suurimmassa vaarassa ovat valvomatta ulkoilevat kissat, ja positiiviseksi todettu kissa levittää virusta eteenpäin valvomatta kulkiessaan. FeLV tarttuu kissasta toiseen esimerkiksi syljen, virtsan, ulosteen, kyynelnesteen ja imetyksen kautta. Virus tarttuu myös emolta syntymättömiin pentuihin. Vaarattomatkin sairaudet muuttuvat tartunnan saaneelle kissalle jopa hengenvaarallisiksi. Pysyvät taudinkantajat kuolevat yleensä 3-5 vuoden kuluttua tartunnasta. 20% tartunnan saaneista sairastuvat imusolmukesyöpään. Suurin osa tartunnan saaneista kissoista kuitenkin paranee tartunnasta, mutta voi jäädä viruksen kantajaksi eli levittää sitä eteenpäin parannuttuaankin. Tartunta todetaan verikokeella.
Kissarutto
Kissaruton aiheuttaa parvovirus. Kuolleisuus on 25-90%. Virus tarttuu erittäin herkästi kissasta toiseen esimerkiksi eritteiden, likaisten astioiden, jopa maaperän välityksellä. Suuressa vaarassa ovat valvomatta ulkoilevat kissat, jotka saattavat tavata ruttoon sairastuneita kissoja ulkona. Oireina ovat kuume, alakuloisuus, oksentelu, syömättömyys, ripuli ja loppuvaiheessa alilämpö. Kissa kuolee yleensä viiden päivän kuluttua oireiden alkamisesta. Joskus rutto on niin nopea, että kissa löytyy kuolleena jo ennen oireiden alkamista. Hoitoa ei ole, joten rokottaminen kissaruttoa vastaan on hyvin tärkeää.
Tarttuva vatsakalvon tulehdus eli FIP
Kissojen koronavirus on erittäin yleinen ja herkästi tarttuva suolistovirus. Pääasiallinen tartunnanlähde on uloste, mutta virus tarttuu myös syljen ja pintojen kautta. Koronavirus ilmenee yleensä ripulina ja usein paranee muutamassa viikossa. Noin 10-15% kissoista jää pysyviksi kantajiksi ja tartuttajiksi. Noin 5% koronaviruksen saaneista sairastuu tarttuvan vatsakalvon tulehdukseen eli FIP:iin (Feline Infectious Peritonitis). FIP:issä on kostea ja kuiva muoto. Kosteassa kissan rinta- tai vatsaonteloon kertyy nestettä. Kuivassa on silmä- ja keskushermosto-oireita. Sairaus johtaa useimmiten kuolemaan, koska FIP:iin kehitetyn lääkkeen saatavuus on Suomessa huonoa, lääke on kallis ja hoito kestää kuukausia.
Salmonella
Kissa saa salmonellatartunnan syömästään ruoasta, useimmiten tartunta tulee kissan syömästä tartunnan saaneesta linnusta. Vapaasti ulkoilevat kissat ovat sisäkissoja suuremmassa riskissä saada salmonellatartunta, sillä niiden pyydystämillä varpuslinnuilla salmonella on melko tavallinen. Kissa voi olla täysin oireeton tai kärsiä esim. ripulista, oksentelusta, kuumeesta tai heikentyneestä yleisvoinnista. Vaikeammissa tapauksissa kissa oireilee voimakkaasti ja voi saada jopa tappavan verenmyrkytyksen. Tiineenä oleva kissa voi menettää pennut salmonellan vuoksi. Salmonella voi tarttua kissasta ihmiseen. Se aiheuttaa ihmiselle ripulia ja kuumetta. Kotieläintiloilla on tärkeää huolehtia tautisuojauksesta eikä kissoja pidä päästää kosketuksiin eläinten rehujen tai juomaveden kanssa. Keväällä 2024 Pohjanmaalla kissoilla esiintyi normaalia enemmän salmonellaa.
Rabies
Rabies tunnetaan myös nimillä vesikauhu tai raivotauti. Vaikka Suomessa ei ole todettu tartuntoja pitkään aikaan, niin rajojen yli voi tulla sairastuneita luonnonvaraisia eläimiä tai tuontieläimiä. Rabies on kuitenkin yleinen mm. Virossa ja Venäjällä. Rabies on keskushermostosairaus ja johtaa kuolemaan. Ensimmäisten oireiden ilmettyä kissa kuolee yleensä muutamassa päivässä. Rabiestartunnan voi estää vain rokottamalla. Ulkoileva kissa onkin syytä rokottaa rabieksen varalta. Tartunnan kissa saa useimmiten toisen kissan tai muun eläimen kuten ketun tai supikoiran puremasta. Rabies tarttuu myös ihmiseen.
Lintuinfluenssa
Kissat ovat yksi harvoista lajeista, jotka voivat sairastua lintuinfluenssaan. Niiden sairastama virus on H5N1-alatyyppi. Valvomatta ulkoileva kissa on vaarassa saada tartunnan, jos se syö tai koskettaa lintuinfluenssaan sairastuneita tai kuolleita lintuja tai on kosketuksissa niiden ulosteisiin. Virus voi tarttua kissasta myös ihmiseen. Puolassa kissoja on kuollut lintuinfluenssaan ja tartuntoja on todettu muuallakin Euroopassa. Kaikki tartunnan saaneet kissat eivät oireile, mutta voivat silti tartuttaa virusta eteenpäin. Oireilevilla kissoilla voi olla hengitysvaikeuksia, veristä ripulia ja neurologisia oireita. Virus vaikuttaa kissoilla pääosin keuhkoihin ja maksaan. Munuaisten, aivojen, suoliston ja sidekalvojen vaurioita on myös todettu. Yli 70% tartunnan saaneista kissoista on kuollut.
Lähteet:
Agria Eläinvakuutus: Salmonellatartunta kissalla
https://www.agria.fi/kissa/artikkeleita/sairaudet-ja-terveys/salmonellatartunta-kissalla/
Cornell Feline Health Center: H5N1 Avian Influenza and your cat
https://www.vet.cornell.edu/departments-centers-and-institutes/cornell-feline-health-center/health-information/h5n1-avian-influenza-and-your-cat
Evidensia: Näiltä taudeilta suojaat kissan rokottamalla sen: Rabies eli raivotauti
https://evidensia.fi/hoitovinkit/nailta-taudeilta-suojaat-kissan-rokottamalla-sen/#Rabies%C2%A0eli-raivotauti
Janina Pohju: Kissan immuunikato FIV
https://janinapohju.wordpress.com/2019/02/09/kissan-immuunikato-fiv/
Janina Pohju: Kissan leukemiavirus FeLV
https://janinapohju.wordpress.com/2019/02/09/kissan-leukemiavirus-felv/
Kissaeläimet: Kissat ja lintuinfluenssa
https://kissaelaimet.fi/isot-kissat/kissat-ja-lintuinfluenssa/
Kissan silmin: Kissa ja zoonoosit
https://kissansilmin.com/2021/05/22/kissa-ja-zoonoosit/
Musti ja Mirri: Rabies
https://www.mustijamirri.fi/vinkit-ja-artikkelit/rabies
Pissasirkus: Desi mikä desi, ehei!
https://pissasirkus.fi/2020/01/27/mika-desinfiointiaine-giardiaan-kissaruttoon-cryptosporidiumiin/
Pissasirkus: FIV ja FeLV
https://pissasirkus.fi/2014/11/27/fiv-ja-felv/
Pissasirkus: Mörkö nimeltä FIP
https://pissasirkus.fi/2015/10/28/morko-nimelta-fip/
Ruokavirasto: FIP eli tarttuva vatsakalvontulehdus
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/kissat/fip-eli-tarttuva-vatsakalvontulehdus/
Ruokavirasto: Kissarutto
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/kissat/kissarutto/
Ruokavirasto: Kissojen sairaudet
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/kissat/
Ruokavirasto: Rabies eli eläimen raivotauti
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/raivotauti-eli-rabies/
Ruokavirasto: Salmonella lemmikeillä
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/salmonella-lemmikeilla/
Ruokavirasto: Usein kysyttyä lintuinfluenssasta
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/usein-kysyttya-lintuinfluenssasta/#muut-elaimet
Suomen Kissaliitto: Kissojen tartuntataudeista ja terveydenhoidosta
https://www.kissaliitto.fi/terveys/tarttuvat-taudit
Yle: Kissoilla on todettu tavanomaista enemmän salmonellatartuntoja
https://yle.fi/a/74-20090116
Yle: Salmonella levisi linnuista lemmikkikissoihin Pohjois-Ruotsissa, mikä lisää riskiä salmonellan tarttumiselle ihmiseen
https://yle.fi/a/74-20148850