Kissan virikkeellistäminen

Näin aktivoit lemmikkiäsi turvallisesti

Kissat ovat älykkäitä, uteliaita ja aktiivisia eläimiä. Ne tarvitsevat päivittäin mielekästä tekemistä sekä fyysisesti että henkisesti. Virikkeellistäminen ei ole vain mukavaa lisätekemistä, vaan olennainen osa vastuullista kissanhoitoa.

Miksi virikkeellistää kissaa?

Virikkeet rikastuttavat kissan arkea ja tukevat sekä kehon että mielen hyvinvointia. Virikkeellistäminen tarkoittaa sellaisten aktiviteettien tarjoamista, jotka tukevat kissan lajityypillistä käyttäytymistä kuten saalistamista, kiipeilyä, piiloutumista ja tutkimista. Käytännössä se tarkoittaa viihtyisää kotiympäristöä, monipuolisia leikkejä, kiipeilytasoja, ruokavirikkeitä tai turvallista ulkoilua valvotuissa olosuhteissa.

Jokainen kissa on omanlaisensa, ja siksi virikkeellistämisessä on tärkeää huomioida juuri sen omat tarpeet ja mieltymykset. Kun omistaja tarjoaa sopivasti tekemistä ja turvallisia mahdollisuuksia touhuta ja tutkia, kissa pysyy virkeänä, stressi vähenee ja elämä tuntuu mielekkäältä, kuten hyvinvoivalla lemmikillä kuuluukin.

Lelut ja saalistusleikit

Kissa on synnynnäinen metsästäjä, joten sen aktivointiin kuuluvat olennaisesti leikit, jotka jäljittelevät saalistamista.

Tiesitkö? Helena Telkänranta kertoo kirjassaan Millaista on olla kissa?, että kissan aivot määrittelevät saaliseläimen melko väljästi. Olennaista ei ole, onko kyseessä oikea hiiri vai lelu, vaan riittää, että kohde on pieni, kevyt ja liikkuu herkästi. Tällaiset ominaisuudet riittävät aktivoimaan kissan saalistusvietin ja saattamaan sen oikeaan mielentilaan. Aivoissa erittyvät samat mielihyvää tuottavat kemikaalit riippumatta siitä, onko saaliina oikea eläin vai leikkikalu. (s. 88–89)

Liikkuvat lelut: Huiska- ja onkilelut, jotka jäljittelevät saaliseläimen liikkeitä, herättävät kissan vaistot. Lelun tempoa vaihtelemalla voit jäljitellä saalistilannetta ja pitää leikin mielenkiintoisena.

Pallot ja muut pyörivät lelut: Rapisevat, pomppivat tai itsestään liikkuvat pallot voivat innostaa kissaa ja tarjota tekemistä myös silloin, kun ihminen ei ole aktiivisesti leikittämässä.

Aktiviteettireitin rakentaminen: Voit tehdä kodin huonekaluista, hyllyistä ja pahvilaatikoista ”metsästysreitin”, jossa lelu liikkuu piilosta piiloon, juoksee ja kiipeää esteiden yli ja ali. Tämä lisää sekä fyysistä että älyllistä virikettä kissalle.

Vaihda leluja säännöllisesti: Kissa voi kyllästyä samoihin leluihin, joten kierrätä eri leluja pistäen osan välillä pois näkyvistä ja ota myöhemmin uudelleen käyttöön. Uudelleen esiin tuleva lelu voi tuntua kissasta taas uudelta ja kiinnostavalta.

Ruokavirikkeet

Vaikka ruoan tarjoaminen kupista on kissalle helppoa ja nopeaa, se ei tue sen lajityypillisiä tapoja käsitellä ruokaa. Kissat nauttivat tekemisestä ja tilanteista, joissa ne saavat käyttää vaistojaan. Ruokavirikkeet tuovat ruokailuun mielekästä puuhaa, aktivoivat kissaa ja hidastavat syömistä. Tämä voi vähentää ahmimista ja edistää hyvinvointia.

Aktivointilelut ja -pelit: Aktivointipallot, joita kissan tulee liikutella ja pyörittää saadakseen ruokaa ulos, tai erilaiset aktivointipelit, joihin saa ruokaa sisälle. Monet koirille tarkoitetut ruokavirikkeellistämiseen tarkoitetut pelit ja lelut, kuten nuolumatot, sopivat myös kissoille!

Ruuan piilotus: Piilota ruokaa tai herkkuja asuntoon, jolloin kissan tulee tehdä vähän työtä saadakseen ruokansa. Tämä aktivoi hajuaistia ja saalistuskäyttäytymistä.

Kotitekoiset virikkeet: Tyhjä vessapaperihylsy, jonka päät taitellaan, hylsyyn tehdään pieniä reikiä ja sisälle herkkuja, toimii helppona ja edullisena aktivointileluna. Toinen hyvä ja halpa virikeidea on pahvilaatikko tai paperikassi, josta leikataan turvallisuussyistä sangat pois, heitellään herkkuja kassin pohjalle ja päälle sanomalehtisuikaleita, pakkauspaperia tai muuta kotoa löytyvää materiaalia ja annetaan kissan etsiä ruuat seasta.


Kiipeily ja piilopaikat

Useimmat kissat viihtyvät parhaiten korkeilla paikoilla tai suojaisissa piiloissa. Ne tarjoavat kissalle turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuuden tarkkailla ympäristöä rauhassa. Siksi kissan elinympäristössä tulisi olla vaihtoehtoja kiipeilyyn ja piiloutumiseen.

Kiipeilypuut ja hyllyt: Kissan oma kiipeilyreitti voi kulkea esimerkiksi kirjahyllyjen kautta tai erityisesti kissoille suunnitelluilla tasoilla. Kiipeilyseiniä voi rakentaa itse tai hankkia valmiina elementteinä, jotka asennetaan seinälle. Tärkeintä on varmistaa, että kaikki rakenteet ovat kissalle turvallisia ja tukevia.

Piilopaikat: Pahvilaatikot, luolamaiset pesät ja tunnelit ovat monelle kissalle mieluisia piilopaikkoja.

Ikkunapaikka: Näköala ulos tarjoaa kissalle katseltavaa ja virikettä. Ikkunaan saa ostettua kissoille tarkoitetun ikkunapedin.

Valjasulkoilu ja ulkotarhat

Jos kissasi nauttii ulkoilusta, valjasulkoilu tai ulkotarha voivat tarjota sille arvokasta virikettä. Ulkoilu antaa mahdollisuuden liikkua, haistella ja havainnoida ympäristöä turvallisesti. Tärkeää on varmistaa, että ulkoilu tapahtuu valvotusti, hallitusti ja kissan ehdoilla.

Valjasulkoilu: Rauhallisesti etenevä valjasharjoittelu voi tarjota kissalle liikuntaa ja aktivointia. Valjaisiin totuttamiseen löytyy hyviä vinkkejä netistä, ja valjaisiin kouluttaessa kannattaa muistaa kissalähtöisyys.

Ulkotarha: Jos mahdollista, turvallinen ulkotarha tai parvekkeen verkotus antaa kissalle mahdollisuuden ulkoilla ilman valvomattoman ulkoilun riskejä. Käsistään kätevä omistaja voi rakentaa itsekin ulkotarhan, mutta ulkotarhoja on myös mittatilauksena tilattavissa sekä aika-ajoin näkee netissä myynnissä valmiita elementtejä sekä kokonaisia tarhoja.

Luonnonmateriaaleja sisätiloihin: Voit tuoda sisälle oksia, lehtiä, ruohoa, käpyjä, lunta ja muita materiaaleja joita kissa voi haistella ja tutkia. Kissalle voi myös kasvattaa kotona esimerkiksi ohran- tai vehnänorasta, mutta tässä tulee huomioida että kasvatettavat kasvit ovat varmasti kissalle turvallisia, esim. rairuohosta jotkin lajikkeet ovat kissoille myrkyllisiä.

Temput ja älyllinen virikkeellistäminen

Kissat eivät ole täysin omillaan viihtyviä erakkoja, vaan ne kaipaavat vuorovaikutusta ja virikkeitä myös sosiaalisista tilanteista. Lemmikkikissa nauttii yhteisestä leikistä, hellyydestä ja seurasta ihmisten ja monissa tapauksissa muiden eläinten kanssa. Säännöllinen vuorovaikutus tukee kissan hyvinvointia ja vahvistaa suhdetta omistajaansa.

Naksutinkoulutus: Moni kissa oppii melko helposti temppuja ja ne voivat nauttia koulutuksesta, jossa käytetään positiivista vahvistamista. Kissa oppii yhdistämään naksuttimen äänen ja palkan, eli esimerkiksi herkun, toisiinsa.

Kissa-agility: Kissaa voi opettaa myös hyppimään esteitä. Esteitä voi rakentaa itse esimerkiksi pahvista, tai ostaa valmiita agilityesteitä. Myös tässä kissan palkitseminen ja positiivinen vahvistaminen ovat avainasemassa.

Vuorovaikutus ja yhteinen tekeminen: Jotkut kissat nauttivat rapsutuksista ja sylissä olosta, toiset taas leikkimisestä tai rauhallisesta seurustelusta.

Kissakaveri: Jos kissa on tottunut toisiin kissoihin, leikkikaveri voi tarjota sille jatkuvasti virikkeitä. On kuitenkin tärkeää totuttaa kissat toisiinsa kiirehtimättä ja asianmukaisesti.

Äänivirikkeet: Taustamusiikki tai lintujen äänet voivat tarjota kissalle kiinnostavaa kuunneltavaa päivän aikana. Youtubesta löytyy erilaisia videoita kissoille!

Hajutyöskentely: Nosework voi olla monelle tutumpaa koiramaailmasta, mutta samoja metodeja soveltaen hajutyöskentelystä voi saada mukavaa tekemistä myös kissan kanssa. Ideana on etsiä tiettyä hajua (Suomessa esim. eukalyptus) ja ilmaista haju eläimen ohjaajalle, jolloin eläin, tässä tapauksessa kissa, saa palkan oikean paikan ilmaisusta. Noseworkin alkeita voi opetella myös ruualla.

Virikkeet eivät aina vaadi suuria investointeja

Kissan virikkeellistäminen ei vaadi aina kalliita välineitä tai suuria kodin remontteja, vaan parhaimmillaan se on yksinkertaista, edullista ja helposti arkeen sovitettavaa. Tärkeintä on käyttää luovuutta ja havainnoida myös omaa kissaa: mistä se pitää, millaiset leikit sytyttävät kiinnostuksen, ja milloin kissa on aktiivisimmillaan?

Jokainen kissa on yksilö, ja se mikä innostaa yhtä, voi jäädä toiselta huomiotta. Myös leikittämistekniikalla on merkitystä, sillä monet kissat eivät innostu, jos lelu heiluu suoraan kasvojen edessä. Sen sijaan leikki, jossa lelu vetäytyy houkuttelevasti piiloon tai toiseen huoneeseen, on usein paljon kiehtovampi.

Siksi juuri oman kissan mieltymyksiin sopivien virikkeiden löytäminen ja erilaisten tapojen kokeilu on tärkeää. Omistajan uteliaisuus ja avoimuus tehdä arjesta kiinnostavampaa luovat pohjan yhteiselle, palkitsevalle matkalle kohti kissan viihtyisämpää kotiarkea.